Arkimekkini on melkoisen luonnollinen, jonkun mielestä varmaan jopa tylsä. En ole koskaan oikein intoutunut käyttämään arkisin luomiväriä tai huulikiiltoa tai -punaa. Itseasiassa käytän juhlassakaan harvoin luomiväriä. Olen omaan silmään kauniimpi ilman. Huulipunaa sentään joskus käytän, ihan fiiliksestä riippuen, mutten edes joka kuukausi. Enemmän ehkä talvisin kuin kesäisin.

Oikeastaan ihan vahingossa lähes kaikki meikkini ovat Lily Lolon. Ensin ihastuin yhteen ja sitten toiseen, joten tuntui turvalliselta ostaa muutkin meikit Lily Lololta. Arkimeikkiini kuuluu Lily Lolon Peepo korjausväri, mineraalimeikkipohja, poskipuna, kulmaväri sekä ripsiväri. Kaikkein tärkeintä meikissä minulle on kaunis ja hehkuva pohja. Vaikka minulla peitettävää riittää, en kuitenkaan halua täysin peittävää meikkiä, sillä sellainen mielestäni väittää usein liian luonnottomalta. Lähtötilanne meikkiin on ylläolevassa kuvassa. 



Näppyjäkin enemmän minua häiritsevät maksaläiskät nenänpielessä ja ylähuulen yllä. Lisäksi tummat silmänympärykset kaipaavat peittoa. Nämä kun ovat molemmat hieman violetinsävyisiä, keltainen vastaväri häivyttää niitä hyvin. Niinpä aloitan meikkini Peepo:lla, jota pyörittelen silmien ympärille sekä maksaläskille. Tähän tarkoitukseen hyvin sopii Lily Lolon Baby Kabuki (kuten kuvasta huomaa, tämä on jo iäkäs, kun näyttää erilaiselta kuin nykyinen). Se on vielä vähän sellainen jämäkämpi kabuki, joten sillä saa helposti peitettyä. Siveltimissä pätee yleisestikin, että jämäkämmällä saa helpommin peittävämpää jälkeä ja pehmeämmällä kevyempää.


Peepo:n päälle levittelen Super Kabukilla Mineraalimeikkipuuteria. Super Kabuki toimii paremmin koko kasvoille levityksessä. Meikkipohjasta minulla on Blondie-sävy, joka on toiseksi vaalein neutraali sävy. Sävy valikoitui, koska se oli paras aloituspaketissa olleista sävyistä. Tummuusaste tässä on ihan oikea, mutta vielä parempi minulle saattaisi olla Warm Peach, joka on yhtä vaalea lämmin sävy. Lily Lololla on mielestäni todella hyvä sävyvalikoima. Kiva juttu on juuri tämä, että vaaleissakin meikkipohjissa on lämpimiä sävyjä. Usein ongelmaksi minulle muodostuu, että vaaleat ovat liian kylmiä. En kuitenkaan vielä ole raskinut Warm Peachia ostaa, kun tämä Blondie on kuitenkin aika hyvä, enkä viitsisi muuten hyvää meikkipohjaa poiskaan heittää. Onneksi meikkipohjista on pieniä testerikokoja myynnissä myös erikseen, joten voin vielä testata lämpimämmän sävyn ennen kuin ostan sen.

Erillistä peiteainetta minulla ei ole, vaan käytän siihen tarkoitukseen samaa meikkipohjaa. Siitä kun saa kerrostamalla hyvinkin peittävän. Pyörittelen vielä peitevärisiveltimellä toisen kerroksen näppyjen päälle ja huulien ylle maksaläiskiin. Halutessani voisin toki laittaa koko kasvoillekin toisen tai kolmannen kerroksen, mutta ainakin arkeen minulle riittää tällainen kevyesti peittävä pohja. On se kuitenkin melkoisen paljon parempi kuin lähtötilanne. Pohjan päälle suihkuttelen vielä kukkaisvettä, joka saa pienen pintakuivuuden katoamaan ja kiinnittää meikin. Tämän kun olisin tajunnut jo 10 vuotta sitten, olisin käyttänyt mineraalimeikkejä siitä saakka. Silloin nimittäin ne eivät tuntuneet sopivan talvikuivalle iholleni, muta tämä kukkaisvesikikka todella toimii.


Sitten laitan vielä kulmiin kulmaväriä. Tästä minulla on vaalein sävy, sillä yleensä kokoemukseni mukaan kaikissa ulkomaalaisissa meikkisarjoissa jo medium on kovin tumma. Katsottuani kuitenkin Ann-Christinen kauniita kulmia ei medium välttämättä olisi minullekaan liian tumma. Sitä varmaan siis kokeilen seuraavaksi. Kulmaväristä siis levitetään ensin viistopäisellä napakalla siveltimellä puuterimaista väriä kulmiin. Itse en edes enää muista, mistä olen siveltimeni ostanut, Ann-Christine vannoo Lily Lolon kulmaharjan nimeen. Sen jälkeen kulmiin laitetaan vahaa, joka viimeistelee ja kiinnittää värin. Sitten vielä silmiin vähän ripsiväriä ja poskille poskipunaa sävyssä Oh la la, ja luonnollinen arkimeikkini on valmis.


Millaisia meikkaajia te olette arkisin? Onko Lily Lolon tuotteet teille tuttuja?

-Jonna-

Postaus sisältää mainoslinkkejä